Ekspressiivinen taideterapia
Heading 5
Ekpressiivisen taideterapian ihmiskuva on humanistinen ja voimavarakeskeinen. Terapiassa etsitään voimavaroja kärsimyksen tai kriisin keskellä taidetyöskentelyn ja taiteen kautta. Asiakkaalla on valta taiteeseensa ja prosessiinsa, jota terapeutti voi tukea ja ohjata tarpeen mukaan. Taideterapeutti tuntee materiaalit ja luovan prosessin mahdollisuudet, hän on läsnä ja tarjoaa erilaisia taiteellisen työstämisen vaihtoehtoja, mutta ei analysoi tai tulkitse. Asiakas itse on teoksensa ja elämänsä asiantuntija.
Taidetta tarkastellaan ilmiölähtöisesti eli fenomenologisesti. Tutkitaan teoksen muotoa, pintaa ja ominaisuuksia, ei kiirehditä selittämään tai naulaamaan teoksen merkityksiä. Pyritään sanoittamaan prosessia: Mitä teit? Mitä tunsit? Mikä esti prosessia, mikä auttoi? Mitä työ puhuu sinulle?
Tavoitteena on että taide alkaa näyttäytyä paikkana, tilana, jossa koetaan toisenlainen todellisuuden tila, niin kutsuttu transitionaalitila. Siellä on mahdollista etääntyä ongelmallisesta kokemuksesta, ja kokeilla toisin tekemistä.
Ekspressiivisen taideterapian kokemuksellisuus vie huomion pois kielen, puheen ja ajattelun kuormasta. Kokemuksellisuutta ruokkii low skill - high sensitivity - metodi. Taidetyöskentely perustuu havaintokyvyn virittämiseen ja aistien herkistämiseen materiaaleille enemmän kuin taiteellisiin taitoihin. Mitään ei tarvitse osata ennalta. Sanat löytyvät uudella tavalla kun taide luo reitin sisäiseen kokemusmaailmaan.
Taideterapiassa terapeutti keskustelee asiakkaan arkitodellisuudesta usein tapaamisen alussa ja lopussa. Näin mahdollistuvat huomiot siitä että oman elämän ja taiteentekemisen välillä on yhteys, analogia. Taiteen tekemisen tavassaan voi tunnistaa ja tutkia tapaansa kokea elämää, kohdata haasteita ja löytää ratkaisuja. Taiteessa voi harjoitella elämässä vaadittava taitoja, esimerkiksi heittäytymistä, valitsemista, avautumista ja suojaamista.
Ekspressivinen taideterapia on integratiivista, moniaistillista ja -kanavaista. Se voi olla kuvan tekemistä, kertomista, liikettä, ääntä, laulua, kirjoittamista. Terapiassa on mahdollista siirtyä taidemuodosta toiseen: ensin voidaan liikkua, sitten siirtää liikettä kuvaan, josta voidaan kirjoittaa tarina tai vaikkapa dialogia. Siirtymät eri taidemuotojen välillä ovat tärkeitä hetkiä, jolloin oivallus voi tapahtuä ja uusi näkökulma syntyä.
Taideterapeutin ammattinimike ei ole Valviran suojaama, asia ammattinimikkeen suojaamisesta on ollut pitkään vireillä.
Lisätietoa:
https://www.suomentaideterapiayhdistys.fi/yhdistys/
Jaakko Erkkilän ja Mimmmu Rankasen artikkeli Kun sanat eivät riitä - luovat terapiat Duodecim -lehdessä 10/2020:
https://www.duodecimlehti.fi/duo15795#duo-comments-start